Meidän perheen nettisäännöt

Digiperhe, Tietoturva ja yksityisyys, Vihjeet ja vinkit

1. Pelejä pelataan ja netissä ollaan vain yhdessä sovittuina aikoina tai päivinä.
2. Netissä täytyy käyttäytyä samalla tavalla kuin kasvotusten. Toisia ihmisiä ei saa haukkua.
3. Muiden kuvia ei saa julkaista ilman lupaa.
4. Jos törmää tyhmiin kuviin, videoihin tai ikävään kirjoitteluun, siitä pitää kertoa vanhemmille tai muille aikuisille.
5. Netin käytöstä saa ja pitää keskustella avoimesti. Mikään huoli ei ole niin pieni eikä turha, etteikö siitä voisi puhua kotona.
6. Oman perheen nettisäännöt tuntuvat aina tiukemmilta kuin muiden perheiden.

Onko meillä tiukemmat säännöt kuin muilla?

Verkkoon mennään sopivilla sovelluksilla ja silloin, kun se vanhemmille sopii. Vai mennäänkö?
Kolme perhettä kertoo, mitä netin käytöstä on yhdessä sovittu.

Espoolaiset Axel ja Alva Helenius, 11, ovat verkossa päivittäin. Kahdeksanvuotiasta Axelia kiinnostaa pelaaminen. Pelipäivä on kaksi kertaa viikossa. Muina päivinä saa kuunnella musiikkia.

Axel pelaa eniten Clash Royalea, Minecraftia, Pokémonia tai Hill Climb Racingia. Internetissä häntä kiinnostavat erilaiset jalkapallosisällöt. Toistaiseksi molemmat seuraavat pääasiassa suomalaista sisältöä, kuten Yle Areenaa ja kotimaisia tubettajia.

”Vielä ei ole ollut tarvetta rajoittaa sen lisäksi netin käyttöä mitenkään erikseen”, perheen äiti Saima Koskikallio sanoo.

Alvasta tuntuu, että hänellä on paljon tiukemmat nettisäännöt kuin muilla. ”Monilla koulukavereilla ei ole pelipäiviä tai rajoitettua netinkäyttöä.”

Vieressä istuva isä kertoo, että nettiin ja yhteisösovelluksiin on tutustuttu lasten kanssa yhdessä ja otettu selvää, mitä siellä on. ”Lapsilla on vakiintuneet sovelluksensa, mitä he käyttävät. Mitään erityistä hinkua netissä roikkumiseen ei ole,” kertoo Timo Helenius.

Vantaalla jaetaan videoita

Vantaalaiset Artturi ja Valtteri Tiilikainen, 10, pelaavat PlayStationilla, tarkistavat jotain Wikipediasta tai katsovat YouTube-videoita. Esimerkiksi Minecraft-peliin saa vinkkejä, kun katsoo, minkälaisia maailmoja muut ovat rakentaneet. Tai sitten pojat haluavat kuvata videoita siitä, miten ovat itse jonkin pelimaailman luoneet. Tuotokset he jakavat kavereilleen.

”Katotaan kuvia, tykätään toisten kuvista tai hauskoista videoista. Sitten kun on ollut netissä noin pari tuntia, voi mennä pihalle”, Artturi ja Valtteri selostavat.

Virpi ja Arto Tiilikaisella on kaksosten lisäksi 13-vuotias Vertti. ”Jos haluaa pitää yhteyttä 13-vuotiaan kanssa, täytyy Snapchat olla itselläkin käytössä”, Virpi nauraa.

Jalkapalloa ja jääkiekkoa harrastavien poikien ajankäyttö jakautuu luontevasti harrastuksien ja ulkoilun suhteen, eikä netin käyttöä ole rajoitettu. ”Toki, jos netissä tuntitolkulla notkutaan, sitten puutun”, Virpi sanoo.

Tiilikaisten pojilla on joihinkin peleihin omat käyttäjätunnuksensa, mutta muuten salasanat ovat tiukasti vanhempien takana. Näin Arto ja Virpi pysyvät kartalla, mitä pelejä tai ohjelmia pojat netistä lataavat.

”Kyselemme, mitä he katsovat tai katson selaushistoriaa. Kaikkea on tietysti mahdoton valvoa, kun kaikilla on kuitenkin omat älypuhelimet. Joskus kun lapset kysyvät lupaa, että saavatko he ladata jonkun pelin tai ohjelman koneelleen, selitykset ovat epämääräisiä. Usein kyse on jostain mikä muillakin on ja nyt he haluavat.”

Sipoossa nettiaika on kortilla

Sipoossa asuvilla Kerel Kalmanlehdolla, 7 ja Sven Sederholmilla, 8, on nettiaikaa tunti päivässä. Pelata saa kolmena peräkkäisenä päivänä. Sitten tulee tauko. Perheeseen kuuluu myös 17-vuotias Atron, joka huolehtii internetin käytöstään itsenäisesti. Pelien ja sovellusten lataukset ovat vanhemmilla olevan salasanan takana. Sotapelejä ja pelottavia pelejä ei saa ladata.

”Huomaan pojista aivan selvästi, kuinka mieli lähtee pelimaailmaan. He eivät keksi mitään muuta tekemistä ja on tylsää. Kun pelaamisen laittaa hetkeksi tauolle, leikitkin alkavat taas sujua ja mielikuvitus toimii”, äiti Milka Kalmanlehto sanoo.

Hyvät käytöstavat pätevät netissäkin

Heleniuksilla on käyty keskustelua esimerkiksi siitä, että kuvia etsitään mieluummin Pinterestistä kuin Googlesta. Sovelluksissa kuvat ovat yleensä laadukkaampia. Perheen kesken on myös käyty läpi, miten käydään keskustelua kavereiden kesken niin, ettei toinen turhaan pahoita mieltään.

”Puhuttuna keskustelu etenee eikä jää mieleen kaihertamaan. Kirjoitettuna suorasanainen viesti, voi välittyä pelkästään tylynä, kun vastaanottaja ei näe toisen ilmeitä tai eleitä”, perheen äiti sanoo.

Tiilikaisilla taas on painotettu, että aikuisille pitää aina kertoa, jos verkossa törmää johonkin ikävään. ”Lisäksi olemme keskustelleet, että jos jotain julkaisee, se jää nettiin elämään, vaikka yksittäisen kuvan poistaisikin. Pienestä viattoman tuntuisesta viestistä voi tulla iso juttu yhdellä napin painalluksella. Äiti tai isä täytyy hyväksyä kaveriksi, jos haluaa yhteisöpalvelussa olla”, kiteyttää Virpi Tiilikainen.

Hän kiinnittää myös huomiota poikien katsomien videoiden kielenkäyttöön tai kiroiluun.
”Välillä myös huomaa, että pojat ovat katselleet jotain pelottavaa ja se jää illalla mietityttämään.”

Tiilikaisilla netissä pätevät samat säännöt kuin kasvotustenkin. ”Täytyy käyttäytyä niin kuin käyttäytyisi kasvotustenkin ja käyttää hyvää kieltä. Toisia ei saa haukkua, eikä kenenkään kuvaa saa julkaista ilman lupaa,” Virpi muistuttaa.

Pojat tietävät, mitä netissä ei sovi tehdä. ”Ei saa katsoa tyhmiä kuvia tai videoita. Ei saa haukkua toisia, eikä toisten tubettajien videoita”, Valtteri sanoo.

Pysyvätkö isät ja äidit kärryillä?

Timo Helenius kehittää työkseen digipalveluita ja kokee sen helpottaneen omaa kartalla pysymistään. Muista hän ei ole niin varma. ”Välillä tuntuu, ettei esimerkiksi koulussa olla lainkaan kiinnostuneita siitä, mitä lapsi tekee verkossa.”

Tiilikaiset ovat puolestaan tyytyväisiä siihen, että poikien kaveriporukka on pysynyt samana päiväkotiajoista lähtien. ”Tunnetaan vanhemmat ja lapset. Vanhemmilla on omia WhatsApp-ryhmiä, joten tieto kulkee nopeasti, jos jotain erityistä sattuu.”

Milka Kalmanlehtoa mietityttää erityisesti perässä pysyminen. ”Minulta puuttuu ihan perustietoja siitä, miten estetään haitallisia sivustoja. Koen myös, että netinkäyttöä on vaikea seurata. Mitä sitten tapahtuu, jos ja kun pojat päätyvät sivustolle, jossa on vaikkapa pornoa? Kun nuoremmat pojat oppivat lukemaan ja kirjoittamaan enemmän, kyllähän se huolestuttaa, että mitä he siellä verkossa kohtaavat.”

Pidä perheesi turvassa
F‑Secure SAFE on luotu suojaamaan sinua netissä, sillä haluamme, että voit nauttia elämästäsi ilman turhia murheita. F‑Secure SAFE varmistaa, että voit huoletta selata Internetiä, tehdä verkko-ostoksia, katsella videoita, kuunnella musiikkia ja pitää yhteyttä perheeseesi. Palkittu tietoturvamme pitää sinut ja läheisesi turvassa kaikilla laitteilla, missä ja milloin tahansa.

Arvioi tämä artikkeli

3 ääntä

0 kommenttia

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Saattaisit pitää myös: